Ilmastointi-putken asennus
maanantai 9. toukokuuta 2016
perjantai 26. helmikuuta 2016
maanantai 22. helmikuuta 2016
keskiviikko 10. helmikuuta 2016
tiistai 9. helmikuuta 2016
maanantai 25. tammikuuta 2016
Kestävä Kehitys
Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen riittävyys ja köyhyys.
Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta,
jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai
paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän
päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous
otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen
lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän
perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.
Sosiaalisen kestävyyden ydintä on ihmisarvosta kiinnipitäminen. Se voi
ilmetä esimerkiksi tasa-arvona, oikeudenmukaisuutena ja myötätuntona.
Sitä on myös esimerkiksi pyrkimys meluttomaan työympäristöön tai
yhteisöllisyyden vaaliminen yksilökeskeisyyden sijasta. Sosiaalisesti
kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan
heitä koskevaan päätöksentekoon. Se auttaa integroitumaan yhteiskuntaan
ja ehkäisee syrjäytymistä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää vastuuseen
kasvamista siten, että oikeudenmukaisuusyhteisöön kuuluvat vähitellen
kaikki ne ihmiset, joiden elämään oma toiminta välillisesti tai
välittömästi on yhteydessä.
Taloudellinen kestävyys ei perustu velkaantumiseen eikä henkisten tai
materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen. Esimerkiksi ilmastonmuutos
voidaan tulkita kestämättömän taloudellisen kehityksen seuraukseksi.
Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon
kanssa. Se voi ilmetä luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokkaana
hyväksikäyttönä, tuotantoprosessin energiatehokkuutena ja tuotteen
kierrätettävyytenä. Sitä on myös vaikkapa ajattomasti suunniteltu
kännykkä ja valmistajan laitteelle myöntämä pitkä takuuaika.
Pakkotyö, lapsityö ja epäinhimilliset työskentelyolosuhteet liittyvät
globaalissa ajassa yhä useammin tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme
hyödykkeisiin. Naiset tuottavat puolet maailman ruoasta, mutta
ansaitsevat kymmenesosan tuloista ja omistavat sadasosan omaisuudesta.
Kasvun, kehityksen ja markkinatalouden tuomista hyödyistä nauttii
kattavasti 20 prosenttia ihmiskunnasta. Ihmisten välinen epätasa-arvo on
nykyään kehittyneissäkin yhteiskunnissa suurempaa kuin 20 vuotta
sitten.
Työtä voidaan tarkastella kolmen edellisen lisäksi inhimillisen kestävyyden kautta.
Tutkija Antti Kasvio esittää kirjassaan Kestävä työ ja hyvä elämä, että
työ ei saisi vaarantaa kenenkään terveyttä. Hän pitää kuitenkin
ekologista kestävyyttä kantavana periaatteena myös työnteolle.
Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien
toimivuus vaarannu. Energia muodostaa keskeisimmän haasteen
ekologiselle kehitykselle, sillä planeettamme energiantuotanto on 80%
fossiilisten energianlähteiden varassa. Ekotehokas tuotanto perustuu
uusiutuvien ja uusiutuvien luonnonvarojen
säästöön ja päästöjen vähentymiseen. Keskeistä ekologisessa
kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja
kulutustottumuksiin siirtyminen.

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)